Laosin rajalla Houyxei ja siitä slowboatiin

MViime yö meni erikoisissa merkeissä, herättiin molemmat klo 03:00 ja ei väsyttäny yhtään. Mentiin parvekkeelle ihastelemaan luonnon ääniä, eli oikeasti kukkojen kiekunaa ja lintujen laulua. Jauhettiin vaikka mitä ehkä viiteen saakka ja mentiin päikkäreille, kunnes herätys oli 7:00. 

Mielettömän aamupalan jälkeen nämä tuuripossut kirjautu ulos hotellista ja kunnes saivat tietää, että hotellin työntekijä voi heittää ne rajalla for free. Pakkauduttiin kamojen kanssa golfautoon ja huristeltiin muutama kilometri sillä rajalle. Rajalla mentiin kioskille jossa poistuttiin Thaimaasta ja saavuttiin No Mans -ländille (kutsuttiin aluetta myös välilihaksi). Ylitettiin Mekong joki pikkuruisella , pitkulaisella moottoriveneellä ja saavuttiin hetken päästä rajalle. Rajalla täytettiin viisumihakemukset student - statuksella, ettei tarvitse maksaa ekstraa siitä että on työpaikka. Jätettiin viisumihakemus, passi ja kuva omasta pärstästä pieneen kioskiin ja jäätiin odottelemaan tuloksia. Tunnin odottelun jälkeen saatiin passit takaisin ja ostettiin lippu kohti Luang Pragangia slowboattiin. 

Jossain vaiheessa kävi mielessä, että ollaanko jouduttu suuren kusetuksen kohteeksi, sillä matkan järjestäjä keräsi kaikilta passit jotain tarkoitusta varten. Siitä huolimatta ostimme saman tyypin suosituksesta guest house majoituksen. Taas noin tunti odottelua ja slowboat starttasi. Saimme varmasti parhaat paikat laivan keulasta, sillä takaosassa oli vessa ja kovaa ääntä pitävä moottori.

Laivamatka kesti 6h ja maisemat olivat ihan mielettömiä.

Vihreää, vehreää. vuoria ja viidakkoa. Ilma tuoksui samalta kun Suomessa sateen jälkeen.

Laivamatka meni kivuttomasti, laulettiin yhteislauluja ukulelen säestyksellä ja tutustuttiin tyyppeihin eri puolelta maapalloa. 

Oli mm. n. 50 vuotias nainen kanadasta, perhe 4-vuotiaan tyttärensä kanssa briteistä.muutama tyyppi jenkeistä ja muutama briteistä. Suurin osa oli reissulla melkeinpä puoli vuotta, siinä vaiheessa tämä oma kuukauden loma tuntui aika lyhyeltä.

Saavuttiin laivamatkan jälkeen pikkuiseen kylään, josta jatkamme huomenna uudella 6h laivamatkalla kohti määränpäätä. Kylä on pieni, sähköt lakkasi heti kun saavuimme, suihkua ei saanut käyttää ja vessan seinillä juoksi liskoja. Tavattiin guethousen baarissa jenkkipoika, hollantilainen tyttö ja toinen mimmi joka oli briteistä. Käytiin koomisesti paikallisessa intialaisessa ravintolassa syömässä. Ruoka oli hyvää ja halpaa ja Laolainen olut on erinomaista. Jaksettiin valvoa jopa kymmeneen saakks ja suunnattiin karuun huoneeseenme unille..